Yhdistyksemme päätavoitteena on saada ”Laki lasten ja nuorten seksuaalikasvatuksesta – Lapsille ja nuorille on taattava kehitysrauha” viralliseen lainsäädäntöön Suomessa. Lasten ja nuorten seksuaalikasvatuslaki sisältää valmiit lakipykälät. Kaisa Garedew on ottanut tämän lakipaketin kansanedustajan aloitteeksi keväällä 2026.
LAKI LASTEN JA NUORTEN SEKSUAALIKASVATUKSESTA
1 LUKU
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan lasten ja nuorten seksuaalikasvatukseen.
2 §
Lasten ja nuorten seksuaalikasvatuksen määrittely
Lasten ja nuorten seksuaalikasvatus käsitteenä määritellään ja sen tavoitteet asetetaan lapsen ja nuoren kehityskauden mukaisesti. Lapsista ja nuorista puhuttaessa kyse on alaikäisistä (alle 18 vuotta) henkilöistä, jotka eivät ole juridisesti oikeustoimikelpoisia.
Alle kouluikäisten lasten kohdalla seksuaalikasvatuksen sijaan puhutaan tunnetaitojen ja kehotietoisuuden kehittämisestä. Kehotietoisuudella tarkoitetaan muun muassa oman kehon hyväksymistä. Seksuaalikasvatuksen nimike on mahdollista korvata tunnetaitojen ja kehotietoisuuden kehittämisellä myös myöhemmissä ikävaiheissa.
3 §
Seksuaalikasvatuksen tavoite
Seksuaalikasvatuksen tavoitteena on tukea, suojella ja rohkaista lasten ja nuorten seksuaalista kehitystä kulloisessakin kehitysvaiheessa. Tähän sisältyy lapsen ja nuoren oman kehonkuvan tukeminen.
4 §
Seksuaalikasvatuksen periaate
Seksuaalikasvatuksen lähtökohtana on lapsen ja nuoren näkökulma. Lapsen ja nuoren seksuaalisuus poikkeaa aikuisen seksuaalisuudesta, joten aikuisen kasvattajan täytyy erottaa aikuisiän kokemusten tuomat seksuaalisuuteen liittyvät merkitykset lasten ja nuorten kokemusmaailmasta. Lapsen ja nuoren näkökulman hyväksyminen on aikuiselle kasvattajalle välttämätöntä. Aikuisen kasvattajan täytyy huomioida, että lapset ja nuoret ovat kehittyviä yksilöitä, jotka tarvitsevat turvalliset puitteet kasvaakseen omiksi persoonikseen.
5 §
Lapsen ja nuoren huomioiminen kokonaisuutena
Identiteetti on ihmisen kokonaisvaltainen kokemus omasta itsestä. Seksuaalisuus ei määritä kaikkia identiteetin osa-alueita, mikä tulee huomioida seksuaalikasvatuksessa. Aikuisen kasvattajan on seksuaalikasvatuksessa kunnioitettava lapsen ja nuoren jo saavuttamaa identiteettiä.
2 LUKU
Lasten ja nuorten oikeudet, vastuuvapaus, kehorauha ja kasvurauha
6 §
Lasten ja nuorten oikeudet
Lasten ja nuorten oikeuksiin kuuluu aikuisten kasvattajien toteuttama seksuaalikasvatus lasten ja nuorten lähtökohdista käsin, kunnioittaen heidän kehitystasoaan. Alle kouluikäisten lasten kohdalla kasvatuksen painopiste on heidän tunnetaitojensa ja kehotietoisuutensa kehittymisen tukemisessa.
7 §
Lasten ja nuorten vastuuvapaus
Lapset ja nuoret ovat kasvavia ja kehittyviä yksilöitä, joille on annettava mahdollisuus käydä läpi eri kasvuvaiheensa ilman aikuisen painostusta. Lasta ja nuorta ei saa vastuuttaa tekemään heidän loppuelämäänsä kohdistuvia seksuaalisuuteen liittyviä valintoja, kuten sukupuolen valintaa, kehityksen ollessa vielä kesken. Lapsilta ja nuorilta ei saa vaatia päätöksiä, joihin he eivät ole kehitystasonsa huomioon ottaen kykeneviä.
8 §
Kehorauha
Lapsella ja nuorella on oikeus biologiseen kehoonsa ja sen mukaiseen kehitykseen tyttönä tai poikana. Hänellä on myös oikeus identifioitua kehonsa mukaisesti tyttönä tai poikana. Aikuisen kasvattajan on hyväksyttävä lapsen ja nuoren biologinen sukupuoli ja annettava rauha hänen sukupuolensa mukaiseen yksilölliseen ja biologiseen kehitykseen. Aikuinen kasvattaja ei saa määritellä lapsen ja nuoren sukupuolta ja seksuaalisuutta hänen biologisen kehonsa vastaisesti hänen kehityksensä ollessa kesken.
9 §
Kasvurauha
Lapsille ja nuorille on taattava kasvurauha persoonallisuuden kehitykseen, mihin kuuluu myös seksuaalinen kehitys. Seksuaalikasvattajan on tunnettava lapsen ja nuoren fyysiset ja psyykkiset kehitysvaiheet ja annettava hänelle hänen kehityksensä mukaisesti neutraalia tietoa puberteetti-iästä.
10 §
Lasten ja nuorten puberteettiajan rauhoittaminen
Lapsen ja nuoren kehitykseen kuuluvaa puberteettia ei saa ohittaa. Lapsen ja nuoren puberteettiaikaa täytyy suojella niin, että he saavat käydä tämän kehityskauden rauhassa läpi ilman ulkopuolisen tahon painostamista puberteetin keinotekoiseen estämiseen. Aikuisen kasvattajan tulee huomioida, että puberteetti-iällä on omat kehitykselliset tehtävänsä. Puberteetti-iän läpikäyminen rauhassa on ensiarvoisen tärkeää.
11 §
Lasten ja nuorten oikeus ystävyyssuhteisiin vertaistensa kanssa
Aikuisen kasvattajan on huomioitava, että lapsilla ja nuorilla on vertaistensa kanssa ystävyyssuhteita, joihin ei liity seksuaalista kanssakäymistä. Nämä ystävyyssuhteet ovat tärkeitä lapsen ja nuoren kehityksen kannalta, eikä aikuinen kasvattaja saa seksualisoida niitä.
3 LUKU
Aikuisten seksuaalikasvattajien vastuut ja oikeudet lasten ja nuorten seksuaalikasvatuksessa
12 §
Aikuisten seksuaalikasvattajien vastuut ja oikeudet lasten ja nuorten seksuaalikasvatuksessa
Lasten ja nuorten aikuisia seksuaalikasvattajia ovat kodin sisäiset ja kodin ulkopuoliset tahot, joilla on sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Kodin sisäisiä kasvattajia ovat lasten ja nuorten vanhemmat ja huoltajat. Kodin ulkopuolisia kasvattajatahoja ovat päiväkodit, koulut, vapaa-ajan harrastusyhteisöt, terveydenhuolto, psykologian ammattilaiset sekä uskonnolliset yhteisöt. Lisäksi yhteiskunta ja media kuuluvat kodin ulkopuolisiin tahoihin.
Eri kasvattajatahot ovat velvollisia huomioimaan lapsen ja nuoren kehitysvaiheet, kunnioittamaan niitä ja mukauttamaan seksuaalikasvatuksensa niihin. Vanhempien ja huoltajien oikeudet ja velvollisuudet omaa lastaan kohtaan ovat sitä suuremmat, mitä pienemmästä lapsesta on kyse. Ristiriitatilanteissa vanhemmilla ja huoltajilla on ensisijainen päätösvalta lapsen ja nuoren seksuaalikasvatuksesta.
Lasta ja nuorta tulee suojella ei-objektiivisilta seksuaalisuuden määritelmiltä ja pyrkimyksiltä vaikuttaa häneen niiden mukaisesti. Aikuisen kasvattajan tulee perustaa kasvatuksensa tieteellisesti tutkittuun ja validiin tietoon, joka on tiedeyhteisön hyväksymää. Aikuinen seksuaalikasvattaja on velvollinen suojelemaan lapsen ja nuoren kehitystä. Aikuinen kasvattaja ei saa määritellä lapsen ja nuoren seksuaalista suuntautuneisuutta tai sukupuolta hänen biologisen kehonsa vastaisesti kehityksen ollessa kesken.
13 §
Eri tahojen yhteistyövelvollisuus
Kodin sisäisillä ja ulkopuolisilla tahoilla on yhteistyövelvollisuus lasten ja nuorten seksuaalikasvattajina. Näin taataan ristiriidaton ja yhdenmukainen seksuaalikasvatus, mihin lapsilla ja nuorilla on oikeus.
14 §
Koti, vanhemmat ja huoltajat
Lasten ensisijaisia seksuaalikasvattajia ovat vanhemmat ja huoltajat. Heidän nimeämisensä biologiseksi äidiksi ja biologiseksi isäksi vahvistaa lapsen ja nuoren käsitystä sukupuolisuudestaan. Nuorten kohdalla seksuaalikasvatus tapahtuu kodin sisäisten ja kodin ulkopuolisten tahojen kesken, kuitenkin niin etteivät ne ole ristiriidassa keskenään. Kodin ulkopuolinen taho ei saa määritellä lapsen ja nuoren seksuaalisuutta ja seksuaalista kehitystä.
15 §
Päiväkodit, koulut ja muut oppilaitokset
Kodin ulkopuolinen taho, kuten päiväkoti, koulu tai muu oppilaitos, ei saa ylittää lapsen vanhempien ja huoltajien oikeuksia, velvollisuuksia ja vastuuta lapsensa seksuaalikasvatuksesta.
Kodin ulkopuolisen tahon kodille antama tieto lapsesta ja nuoresta ei saa olla ideologista tai poliittista. Vanhemmilla ja huoltajilla on oikeus saada asiapohjaista tietoa lapsensa kehityksestä. Kodin ulkopuolisen tahon rooli on rohkaista ja tukea vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään.
Kodin ulkopuolisilla tahoilla on ilmoitusvelvollisuus, joka tarkoittaa velvollisuutta ilmoittaa järjestettävästä seksuaalikasvatuksesta ja sen asiasisällöstä lasten ja nuorten vanhemmille ja huoltajille. Mikäli he kieltäytyvät kyseisestä seksuaalikasvatuksesta, on lapselle ja nuorelle järjestettävä muuta ohjelmaa sen ajaksi.
16 §
Muut kodin ulkopuoliset tahot ja vapaa-ajan toiminta
Kaikilla kodin ulkopuolisilla lasten ja nuorten seksuaalikasvattajilla on 15 § 1-3 momentissa määritellyt velvollisuudet ja vastuu.
17 §
Seksuaalikasvatuksen materiaalit ja seksuaalikasvatuksesta käytävä keskustelu
Kodin ulkopuolisten tahojen antaman seksuaalikasvatuksen materiaalien täytyy olla keskenään yhdenmukaisia, tieteellisiä, eettisiä ja asiallisia. Vanhempien ja huoltajien sekä kodin ulkopuolisten tahojen täytyy yhteistyössä hyväksyä käytettävä materiaali. Materiaalin on oltava lapsen ja nuoren kehitystason mukaista ja hänen kokonaiskehitystään tukevaa.
Aikuisen kasvattajan täytyy taata turvallinen ja ideologioista vapaa ympäristö keskustella seksuaalikasvatuksesta. Keskustelun tulee olla luonteeltaan tieteellistä ja tasapainoista sekä aikuisten kasvattajien kesken myös kriittistä, mutta painostamisesta vapaata.
Aikuisen kasvattajan tulee ohjeistaa ja tukea lasten ja nuorten keskinäistä keskustelua seksuaalikasvatuksesta.
18 §
Yhteiskuntavastuu ja media
Kaikkia aikuisia kasvattajia koskevat 15 § 1-3 momentissa ja 17 § säädellyt asiat.
Yhteiskunnan ja median vastuulla lasten ja nuorten seksuaalikasvatuksessa on ymmärtää, että kaikki lasten ja nuorten ongelmat eivät ole selitettävissä seksuaalisuudella. Yhteiskunnalliset ajan ilmiöt on erotettava yksilön seksuaalisesta kehityksestä ja kasvukivuista. Median on tarjottava asiallista, tieteellisesti verifioitua, ideologisesti objektiivista ja tasapainoista tietoa.
19 §
Oikeus kieltäytyä ideologisesta seksuaalikasvatuksesta
Vanhemmilla ja huoltajilla sekä lapsilla ja nuorilla on oikeus kieltäytyä Setan ja vastaavien tahojen ideologisesta seksuaalikasvatuksesta. Yksilöllä on oikeus vedota uskontoon, elämänkatsomukseen tai arvoihin pohjautuvaan maailmankuvaan, joka on ristiriidassa ideologisen seksuaalikasvatuksen kanssa. Ristiriidaton seksuaalikasvatus edesauttaa lapsen ja nuoren tasapainoista kehitystä.
Mikäli lapsi tai nuori tai hänen vanhempansa tai huoltajansa kieltäytyy ideologisesta seksuaalikasvatuksesta, on lapselle tai nuorelle järjestettävä seksuaalikasvatuksen ajaksi muuta ohjelmaa. Tämä koskee 15 § 1-3 momenteissa ja 16 § määriteltyjä ulkopuolisia tahoja. Mikäli kyse on koulun opetussuunnitelman mukaisesta seksuaalikasvatuksesta, on sovellettava 15 § 3 momentin säännöstä. Myös muilla kodin ulkopuolisilla tahoilla on 15 § 3 momentissa määritelty ilmoitusvelvollisuus.
4 LUKU
Lapsen ja nuoren itsemääräämisoikeus
20 §
Lapsen ja nuoren suojeleminen hänen kehitystasoonsa katsoen liian vaativien päätösten tekemiseltä
Lapsille kuuluvasta itsemääräämisoikeudesta on säännelty perustuslain 6 § 3 momentissa (731/1999), jonka mukaan lasten tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Lapselta ja nuorelta ei tule vaatia itsemääräämisoikeutta aikuisikään kuuluvissa seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä, kuten sukupuolen vaihtamisessa, koska lapsen ja nuoren kehitystaso ei ole riittävä tällaiseen päätökseen. Aikuisen itsemääräämisoikeus ei ole suoraan verrannollinen lapsen ja nuoren itsemääräämisoikeuteen. Lasta ja nuorta tulee suojella antamalla hänelle kehitysrauha.
Vanhemmilla ja huoltajilla seksuaalikasvattajina on vastuu lapsen ja nuoren itsemääräämisoikeuden takaamisesta hänen henkistä, fysiologista ja sosiaalista kehitystasoaan vastaavalla tavalla. Lapsen ja nuoren tekemiin päätöksiin ei tule pyrkiä vaikuttamaan ideologisesti tai poliittisesti.
Lähteet:
Suomen perustuslaki (731/1999)
Perusopetuslaki (628/1998)
Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012)
Euroopan ihmisoikeussopimus 1. lisäpöytäkirja 2. artikla
Yleissopimus lapsen oikeuksista (60/1991)
Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa (suositus) 2010
Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala, Youtube-video [25.01.2023]. Puheenaihe 314. Nuorisopsykiatrian professori ja nuorisopsykiatrian vastuualueen ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala. Transsukupuolisuus ja sukupuolidysforia: Lapset ja nuoret.